Feministi­kätilöt

Barbara-täti auttaa abortissa

 

Ciocia Basia on aktivistiryhmä, joka auttaa naisia tulemaan Puolasta Berliiniin raskaudenkeskeytykseen. Tapasin marraskuun lopulla yhden ryhmän perustajajäsenistä, Martynan. Artikkeli perustuu hänen haastatteluunsa.

Puolassa raskaudenkeskeytyksiä kontrolloidaan tiukasti

Abortti on Puolassa laiton lähes kaikissa tapauksissa. Laillista se on tällä hetkellä vain, mikäli kaksi lääkäriä toteaa, että raskauden jatkaminen vaarantaa naisen hengen tai sikiö on vakavasti epämuodostunut. Abortin voi saada myös, mikäli raskaus on saanut alkunsa rikollisesta teosta – mutta vain mikäli syyttäjä on varmentanut rikoksen. Kaikissa näissä tapauksissa vaaditaan myös huoltajien suostumus, jos kyseessä on alaikäinen henkilö. Vaikka jokin yllämainituista ehdoista täyttyisikin, ei nainen silti välttämättä saa aborttia, sillä lääkäreillä on oikeus kieltäytyä sen tekemisestä omaantuntoon vedoten. Tänä syksynä Puolassa syntyi ennennäkemätön protestiliike, kun hallitus teki esityksen aborttilainsäädännön kiristämisestä entisestään. Ehdotuksen mukaan abortti olisi laiton kaikissa tapauksissa, ja sen läpikäynyt nainen voisi joutua teostaan vankilaan. Lokakuun kolmantena päivänä, “mustana maanantaina”, kymmenet tuhannet puolalaisnaiset olivat lakonomaisesti poissa töistä ja opinnoista ja täyttivät Varsovan ja muiden puolalaiskaupunkien kadut mielenosoituksissa. Tukea osoitettiin myös kansainvälisesti – Helsingissäkin pidettiin samana päivänä tukimielenosoitus.

Ciocia Basia tarkoittaa puolaksi Barbara-tätiä. Barbara-tädin puhelinnumero kännykässä tai Facebook-sivu tietokoneen selaushistoriassa ei herätä epäluuloja. Ryhmän toiminta sai alkunsa, kun puolalainen Martyna muutti Berliiniin helmikuussa vuonna 2014. Hän tapasi silloin feministitapahtumassa naisen, jonka kanssa hän jakoi huolen puolalaisnaisten oikeuksista. Näihin aikoihin oli alkanut käydä ilmi, että Puolan tulli laittomasti pysäytti Puolaan postitse lähetettyjä raskauden keskeytykseen käytettyjä lääkkeitä. Abortin tekeminen lääkkeellisesti kotona on Puolassa ainakin toistaiseksi laillista. Rikosoikeudelliset seuraamukset koskevat vain lääkäriä tai muuta henkilöä, joka abortin suorittaisi toiselle. Lääkkeitä voi tilata internetin kautta, ja ne toimitetaan täysin laillisesti ja virallisesti Puolaan. Lääkkeiden toimittamisesta vastaavat Women on Waves ja Women Help Women -järjestöt. Nyt tämäkin vaihtoehto alkoi siis käydä hankalammaksi. Syntyi idea, että kenties jotkut abortin tarvitsevat naiset Puolasta voisivat tulla Berliiniin saamaan tarvitsemansa hoidon.

Ciocia Basian toiminta laajenee

Seuraavan vuoden ajan toimintaa aloiteltiin kahden hengen voimin. Tänä aikana Martyna ja hänen kumppaninsa loivat yhteyksiä raskaudenkeskeytyksiä tekeviin klinikoihin Berliinissä, naisia auttaviin järjestöihin Puolassa ja muihin aktivisteihin. Ensimmäisen vuoden ajan he auttoivat naisia julkisuudelta piilossa. Vuonna 2015 avattiin Ciocia Basian Facebook -sivu sekä julkistettiin puhelinnumero.

Apua tarvitsevat naiset löytävät Ciocia Basian yleensä internetin kautta tai puolalaisten, naisia auttavien kansalaisjärjestöjen kautta. Ryhmän toiminnan alkuaikoina naisia saapui Puolasta keskeytykseen yksi tai kaksi kuukaudessa, tällä hetkellä heitä tulee jopa kaksi viikossa. Mukana on myös naisia, joilla lain mukaan olisi oikeus aborttiin Puolassa, mutta jotka eivät ole löytäneet lääkäriä, joka sen suostuisi tekemään. Ciocia Basia hoitaa ajanvarauksen klinikalle ja järjestää raskaudenkeskeytystä varten Berliiniin tulevalle naiselle ilmaisen majoituksen. Ryhmän jäsenistä joku saattaa naisen klinikalle ja on tarvittaessa tukena. Myös tulkkaus järjestetään. Keskeytykset tehdään joko lääkkeellisesti tai kirurgisesti. Noin yksi kolmasosa autettavista naisista tarvitsee myös taloudellista tukea hoitokustannuksiin, ja tätä Ciocia Basia pyrkii mahdollisuuksien mukaan antamaan. Klinikka, jonka kanssa ryhmä tekee yhteistyötä, tarjoaa tietyille ryhmille alennusta hoitomaksuista ja on toiminnassaan solidaarinen naisten oikeuksista käytävän kamppailun kanssa.

Tällä hetkellä Ciocia Basian ydinryhmässä on 10–12 henkilöä. Taustoiltaan he ovat erilaisia. Osa ryhmän aktiiveista on anarkisteja, osa puoluepoliittisia vasemmistolaisia. Kaikkia yhdistää feminismi ja kamppailu naisten itsemääräämisoikeuden puolesta. Kukaan ryhmän jäsenistä ei ole terveydenhoitoalalla. Kukaan ei saa työstä palkkaa, vaan kaikki tekevät sitä vapaaehtoisina muiden töidensä ohella. Työmäärään nähden aktiiveja ei ole tarpeeksi. Yhteydenottoja puolalaisnaisilta tulee päivittäin. Puhelinpäivystystä hoidetaan vuoroissa, mutta ryhmän kaikilla jäsenillä on töitä asian parissa lähes joka päivä. Etenkin ryhmän puolankielentaitoisille jäsenille työ on erittäin raskasta, sillä he joutuvat hoitamaan puhelinpäivystyksestä suurimman osan. Ryhmään yritetään saada lisää toimijoita, etenkin puolankielentaitoisia. Viimeaikainen uutisointi Puolan aborttilainsäädännöstä ja protesteista on auttanut saamaan lisää kiinnostuneita mukaan.

Keskeytykseen saapuvien naisten samoin kuin ryhmän aktivistien yksityisyyden ja turvallisuuden säilyttämisen kanssa on oltava huolellisia. Sähköpostien salaamista eli kryptaamista ei Martynan mukaan voi kuitenkaan yhteyttä ottavilta naisilta vaatia. Ciocia Basia ei pidä toiminnastaan tilastoja, eikä autettuihin naisiin pidetä yhteyttä toimenpiteen jälkeen mikäli ei ole erityistä syytä. Naisten nimiä ei kysytä, ja halutessaan he voivat asioida myös klinikalla anonyymisti. Autettujen naisten yhteystiedot ja sähköpostikirjeenvaihto hävitetään parin kuukauden kuluttua toimenpiteestä.

Abortin jälkeen on käytävä lääkärillä jälkitarkastuksessa. Tämä on toistaiseksi hoitunut ongelmitta Puolassa. Koska itse lääkkeillä tai ulkomaisella klinikalla tehty abortti ei ole tällä hetkellä laiton, voivat naiset kertoa siitä lääkärille. Ongelmana puolalaislääkärien kanssa on se, että heidän tietonsa ja taitonsa raskaudenkeskeytyksen hoitamisessa ovat vanhentuneita. Lääkäreillä ei ole toimenpiteestä riittävästi kokemusta, ja Puolassa tehtävät abortit toteutetaan aina kaavintana.

Ruohonjuuritason toimintaa aborttioikeuden toteutumiseksi

Ciocia Basia ei ole rekisteröitynyt yhdistys. Martynan mukaan syy tähän on puhtaasti käytännöllinen – säätiöksi tai yhdistykseksi rekisteröityminen Saksassa on hankalaa ja byrokratian hoitamiseen menisi liikaa aikaa. Ainoa epävirallisesta toimintatavasta seurannut ongelma on virallisten rahalahjoitusten vastaanottaminen, mutta tämä on saatu kierrettyä ohjaamalla rahat Women Help Women -järjestön kautta. Martyna kertoo, että ihmiset tuntuvat luottavat ryhmään paremmin kun se on epävirallinen. Myös yhteistyö anarkisti- ja vasemmistoverkostojen kanssa on ollut näin helpompaa. Ryhmän toiminta on Saksassa laillista, joten ongelmia viranomaisten kanssa heillä ei ole ollut. Aborttipalveluiden mainostaminen tosin on Saksassa laitonta, joten vaikka Ciocia Basia ei tätä suoranaisesti tee niin on mahdollista että sen toiminta tulkittaisiin harmaalla alueella olevaksi.

Ciocia Basia toimii lahjoitusvarojen turvin, vaikkakaan ryhmän ydinporukalla ei jää aikaa rahankeruuseen. Ulkopuoliset ihmiset ja ryhmät, jotka haluavat tukea puolalaisnaisten oikeuksien toteutumista ja levittää sanaa, ovat itsenäisesti järjestäneet erilaisia tapahtumia varojen keräämiseksi. Ciocia Basialla on Paypal-tili jonka kautta heille voi lahjoittaa rahaa. Myös lahjoitusten saamista ovat edistäneet Puolasta viime aikoina esillä olleet uutiset.

Pro choice – valinnanvapauden puolesta, äärioikeistoa ja fundamentalismia vastaan

Martynan huolena on se, että Ciocia Basian on hyvin vaikea tavoittaa ja auttaa niitä naisia, jotka apua kenties kaikkein kipeimmin tarvitsisivat. Ne naiset, jotka ottavat ryhmään yhteyttä ja saapuvat Berliiniin aborttia varten, ovat etuoikeutettuja – he käyttävät internetiä, eivät pelkää matkustaa ulkomaille ja heillä on matkaan varaa. Puolassa etenkin maaseudulla asuvat naiset ovat erityisen huonossa asemassa – paikallisessa apteekissa ei aina myydä edes ehkäisyvalmisteita. Ciocia Basian aktivistien haaveena on, että he voisivat tulevaisuudessa auttaa tarvitsevia naisia myös matkakulujen kattamisessa.

Vaikka Puolassa tänä syksynä nähdyt suurprotestit lämmittivät Martynan mieltä, ei hän ole tulevaisuuden suhteen kovin toiveikas. Hän kertoo, kuinka ajatteli aluksi Ciocia Basia -projektin olevan vain väliaikainen. Loppua tarpeelle ryhmän toimintaan ei kuitenkaan näy. “Nationalistis-fundamentalistis-uskonnollisen valtion luomisen projekti etenee Puolassa”, Martyna sanoo. Puolan perustuslakiin halutaan kirjata “ihmisoikeuksien suojelu hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan saakka”. Martynan mukaan suuri osa ihmisistä ei näe tämän korulauseen taakse. Kansalaiset ovat antaneet oikeistolaisten hallitusten viedä perusoikeuksiaan. Hallituksen harjoittama politiikka myös vaikuttaa suoraan siihen, kuinka monella naisella on tarve tehdä abortti. Jos esimerkiksi Down-lasten perheille olisi tarjolla yhteiskunnan taloudellista tukea, ei niin monen perheen olisi pakko päätyä keskeyttämään raskaus Down-epäilyn takia vain siksi, ettei heillä ole varaa hoitaa erityislasta. Tämän kaltaiset taloudelliset ongelmat koskettavat ensisijaisesti naisia, sillä puolalaisessa yhteiskunnassa kotiin jäävä vanhempi on lähes poikkeuksetta äiti. “En voi uskoa että me, kourallinen aktivisteja, joudumme toteuttamaan palvelua jonka saamisen pitäisi olla jokaisen perusoikeus ja jonka toteutumisesta hallituksen pitäisi olla vastuussa.” Puolassa on tällä hetkellä vireillä kristillisen järjestön esitys, joka haluaa kieltää ehkäisyn. Edistyksellisissä piireissä ehdotusta ei oteta vakavasti eikä sen läpimenoon uskota, mutta Martyna on varuillaan. “Pelkään, että parin vuoden päästä olemme kaduilla protestoimassa sen puolesta, että meillä olisi oikeus käyttää ehkäisyä.” Martyna on tarkkana siitä, ettei käytä aborttioikeuden vastustajista termiä “pro-life”, vaan “anti-choice”. Kyseessähän ei ole elämän puolustajien ja sen uhkaajien vastakkainasettelu, vaan naisten valinnanvapauden puolesta käytävä kamppailu.

Suomessakin on nähty kansalaisaloite sen puolesta, että lääkärit ja hoitajat saisivat omaantuntoon vedoten kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä, ja äärioikeisto on täälläkin nousussa. “Älkää koskaan antako viedä oikeuksianne. En ymmärrä, miten emme heränneet ajoissa siihen, miten vakava tilanne Puolassa oli”, Martyna varoittaa. Synkkien tulevaisuudennäkymien ja Ciocia Basian loputtomalta tuntuvat työmäärän keskellä on nähtävä myös se, mikä on hyvää. “Loppujen lopuksi en ole koskaan toiminut feministisessä ryhmässä, joka olisi saavuttanut näin paljon. Joka viikko olemme auttaneet muuttamaan jonkun naisen elämää paremmaksi. Hän on saanut tukea feministeiltä ja tietää, että sellaista on olemassa. Olemme mahdollistaneet sen, että edes tämän naisen oikeudet ovat toteutuneet.”

Ciocia Basian Facebook -sivu

Women Help Women

Women on Waves

Lapsen parasta ei saa kääntää äidin velvollisuudeksi – Ajatuksia intensiivisestä vanhemmuudesta

Keskustelu vanhemmuuden laadusta käy tällä hetkellä kuumana. Kätilöt ovat esittäneet huolensa älypuhelimien käytöstä synnytyksen ja imetyksen aikana. Helsingin kaupunki lanseerasi kampanjan, jonka mukaan vanhempien älylaitteiden käyttö on väkivaltaan verrattavissa olevaa välinpitämättömyyttä. Kampanja aiheutti muutamassa päivässä suuren palautevyöryn , johon Helsingin kaupunki reagoi pahoittelulla. Avaukset eivät ole yksittäistapauksia, vaan ne edustavat laajempaa kulttuurista käsitystä vanhemmuudesta taitona, johon tarvitaan asiantuntijoiden tietoa ja ohjausta. Niin sanottu intensiivisen vanhemmuuden kulttuuri perustuu ajatukseen siitä, että vanhempien tekemät valinnat määräävät lasten kehityksen ja tulevaisuuden.  Samaan aikaan vanhemmuuden asiantuntijoiden määrä on lisääntynyt, tietoa on tarjolla enemmän ja tarjolla oleva tieto on usein ristiriitaista.[1] Kärjistyksiä ja vastakkainasetteluja arvostava journalismi lisää vaikutelmaa siitä, että lasten hyvinvointiin liittyvät valinnat ovat toisensa poissulkevia. Intensiivinen vanhemmuus on myös sukupuolittunutta: valintoja pohtivat ja tekevät nimenomaan äidit, joihin myös vastuullisuuden vaatimus kohdistuu.

Ajatus vanhempien suunnattoman suuresta vastuusta ja vaikutusvallasta ruokkii vanhempien epävarmuutta. Tietoisten valintojen korostaminen jatkuvan päätöksenteon pohjana voi paradoksaalisesti heikentää vanhempien luottamusta kykyihinsä vanhempina.[2] Vanhemmuus alkaa vaikuttaa erityisiä tietoja ja taitoja edellyttävältä projektilta. Tiedon hankkiminen ja arvioiminen kuluttaa energiaa ja aikaa, ja väärillä ratkaisuilla on aina mahdollisesti vakavat seuraukset. Ammattilaisasiantuntijoiden lisäksi vertaisasiantuntijat, erityisesti toiset äidit, osallistuvat aktiivisesti hyvän vanhemmuuden määrittelyyn intensiivisen vanhemmuuden vaatimuksen kehystäessä keskusteluja.

Vanhemmilla on tietysti vaikutusta lapsiinsa, mutta kyse ei ole yksinomaan vanhemmuuden taidoista ja tietoisista valinnoista. Vanhemmat vaikuttavat lastensa elämään sen kautta, mihin erilaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin yhteisöihin he kuuluvat ja minkälaisten olosuhteiden keskellä he järjestävät elämänsä tai heidän elämänsä on järjestynyt. Lasten elämään vaikuttavat lukuisat muuttujat.[3] Keskusteluiden fokus on yksilötason vanhemmuudessa, jolloin ohitetaan vanhemmuuteen vaikuttavat rakenteelliset ongelmat kuten taloudellinen eriarvoisuus, köyhyys, työn epävarmuus, ydinperhenormia ylläpitävä kulttuuri tai naisiin kohdistuva väkivalta.

Intensiivisen vanhemmuuden kulttuurissa on vaikeaa käydä rakentavaa keskustelua yhteiskunnallisista ongelmista. Yksipuoleisten kärjistysten sijaan olisi hedelmällisempää kysyä, miten älylaitteiden jatkuva käyttö muokkaa vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita hyvässä ja pahassa. Minkälaista yksinäisyyttä äidit kokevat ja mitä keinoja sen lievittämiseen on? Miten älypuhelin voi toimia perheen aikataulujen järkeistäjänä tai sosiaalisen verkoston ylläpitäjänä? Miten jatkuva epävarmuus toimeentulosta ja omissa päämäärissä kehittymisen mahdollisuuksista vaikuttaa lasten ja vanhempien suhteisiin? Milloin puhutaan intensiivisen työelämän tai työttömän elämän vaikutuksista lapsiin? Miksi keskustelussa ei puhuta intensiivisen köyhyyden vaikutuksista perheeseen?

Rakentavampaa olisi keskustella siitä, miten kasvatetaan vanhempia ja lapsia, joilla on vahva itsetunto ja ehjä olo, jotka tuntevat omat tarpeensa ja rajansa ja osaavat pitää huolta niiden kunnioittamisesta. Tuntuu edelleen olevan uusi ajatus, että äideilläkin on oikeus määritellä omat tarpeensa ja vetää omat rajansa. Kun perheeseen kuuluvien tarpeita sovitetaan yhteen, rajojen vetäminen ja oman tilan kunnioittaminen on myös lapselle malli siitä, että kaikkien tarpeet ovat tärkeitä.

Intensiivisen vanhemmuuden kulttuurin perustana on autonomisen, itseään sääntelevän kansalaisen ihanne. Kansanterveyden edistämisen kampanjoissa äitien vastuullisuuden korostamisella on pitkä historia. Ihmisen vastuu omasta terveydestään alkoi kehittyä hallinnan strategiana jo 1700-luvulla. Terveydestä tuli jokaisen velvollisuus ja kaikkien tavoite, ja äitien vastuulle lankesi lapsen kehityksen, kasvun ja terveyden tukeminen ja seuranta. [4] Yhteiskuntatutkimuksessa on keskusteltu jo pari vuosikymmentä sitten yhteiskunnan modernisaatioon liittyvästä laajemmasta kehityksestä, jossa yksilön elämä ja minä esitetään jatkuvaa työstämistä ja huomiota vaativana projektina. [5] Yhteiskunta on yksilöllistynyt ja ihmisten elämänkaari on vapautunut perinteisistä normeista, uskomuksista, odotuksista ja sosiaalisista suhteista. Itsen projekti edellyttää suunnittelua ja rationalisointia. Ihanteellinen yksilö pyrkii vapaaehtoisesti maksimoimaan mahdollisuutensa ja minimoimaan kohtaamansa riskit.

Vastuun ottaminen yksilöllisesti omasta elämästä johtaa myös siihen, että negatiiviset tapahtumat nähdään olevan yksilön itsensä vastuulla. Vanhemmat ja erityisesti äidit lastataan ensisijaisella vastuulla lastensa mahdollisuuksien maksimoinnista jo raskausaikana. Riskien vähentämisen korostaminen on osa suurempaa päämäärää parhaimman mahdollisen lapsen luomiseksi. [6] Lapseen sijoitetaan merkityksiä emotionaalisen autenttisuuden ja vanhempien henkilökohtaisen täyttymyksen lähteenä, jonka onnistuminen heijastaa vanhemmuuden saavutuksia [7]. Lapset nähdään ”niukkana resurssina”, jonka menestys tulee turvata [8].

Intensiivisen vanhemmuuden kulttuurissa on kumouksellista ruokkia ajatusta siitä, että yksittäisellä lapseen liittyvällä valinnalla ei olisikaan suuressa mittakaavassa ratkaisevaa vaikutusta. Vanhemmalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista, mutta lapsen elämä on yksittäistä ratkaisua laajempi kokonaisuus. Elämä ei pelkisty tietoisten valintojen tekemiseksi hoivajärjestelyistä, imetyksestä, kulutustavaroista, synnytysiästä tai lasten ikäerosta. Vanhemmuuteen liittyvissä valinnoissa on yleensä kyse ihmisten välisistä suhteista ja erilaisista sattumista. Monenlaiset olosuhteet asettavat valinnanmahdollisuuksille reunaehtoja. Sosiaalinen tuki, taloudelliset resurssit ja kulttuuriset käsitykset hyvästä vanhemmuudesta vaikuttavat siihen, mitkä valinnat näyttäytyvät mahdollisina.

Yksilötasolla liikkuvissa keskusteluissa ja kampanjoissa tulisi ristiriitojen repimisen sijaan pohtia, mikä olisi paras tapa vanhempien välisen solidaarisuuden kasvattamiselle ja kunkin oman vanhemmuuden tukemiselle. Yhteiskunnallisella tasolla tulisi keskittyä resurssien ja keinojen löytämiseen vanhemmuuden jakamisessa esimerkiksi muokkaamalla vanhempainvapaajärjestelmää tasa-arvoisemmaksi ja joustavammaksi sekä resurssien suuntaamiseen väkivaltatyöhön, varhaiskasvatukseen ja perheiden palveluiin.

Intensiivinen vanhemmuus on vahva kulttuurinen erityisesti äiteihin kohdistuva vaatimus. Siinä on kaikuja lapsilleen omistautuneesta äidistä, joka uhraa omat tarpeensa ja ajattelee kaikessa vain lasten parasta. Feministinen ratkaisu ei kuitenkaan ole vanhemmuuden arvon kieltäminen. Vanhemmuus muuttaa elämää, ja vanhemmat myös muokkaavat uudenlaisia vanhemmuuksia ja perheiden elämänmuotoja. Vanhemmilla on halu etsiä tasa-arvoisempia lasta kunnioittavia vuorovaikutustapoja ja purkaa suomalaiseen vanhemmuuteen perinteisesti kuulunutta etäisyyttä ja autoritäärisyyttä. Perheillä on luovia ja viisaita ratkaisuja yhdistellä vanhempien ja lastensa tarpeita. On varottava liittämästä vanhemmuuskäytäntöihin turhan yksioikoisia merkityksiä. Imetys ja kantoliina eivät välttämättä ainoastaan sido vauvaa äitiin, vaan antavat myös mahdollisuuden omien menojen, töiden ja levon toteuttamiseen. Älylaitteet voivat vahvistaa sosiaalisia suhteita ja välittää vertaistukea silloin, kun kotoa poistuminen on syystä tai toisesta raskasta. Tarvitaan tutkimusta ja analyysia, joka ei sorru yksinkertaistuksiin, vaan ottaa huomioon ilmiöiden monimutkaisuuden ja moniulotteisuuden.

Äitien tulee rohkeammin uskaltaa perustella erilaisia ratkaisujaan omaan etuunsa nojaten. Samalla tehdään näkyväksi sitä, että äideillä on tarpeita ja rajoja, joiden kunnioittaminen on tärkeää. Lapsen etu on argumenttina aina vaarallinen, ja sitä tulisi keskusteluissa ja kampanjoissa käyttää äärimmäisen harkiten. Yksilöön kohdistuvissa vaatimuksissa lapsen paras kääntyy hyvin helposti äidin velvollisuudeksi. Äidistä tulee vakava riski lapsen kehitykselle ja samalla ainoa, joka pystyy vaikuttamaan lapseen.

 

[1] Furedi, Frank 2002: Paranoid Parenting. Why ignoring the experts may be best for your child. Penguin Books. Furedi, Frank 2009: Intensive Parenting. Furedi, Frank 2013: It’s time to expel the ‘experts’ from family life.[2] Furedi 2002, 2009.[3] Furedi 2002, 2009.[4] Foucault, Michel 1984: The Politics of Health in the Eighteenth Century. Teoksessa Rabinow, Paul (toim.) The Foucault Reader. An Introduction to Foucault’s Thought. Penguin, Lontoo. s. 277; Lupton, Deborah 1999: Risk and the ontology of pregnant embodiment. Teoksessa Lupton (toim.) Risk and Sociocultural Theory. Cambridge University Press. 61-68.[5] Beck, Ulrich & Beck-Gernsheim Elisabeth 1995: The Normal Chaos of Love. Polity Press; Beck-Gernsheim, Elisabeth 1996: Life as a Planning Project. Teoksessa Lash, Szerszynski & Wynne (toim.) Risk, Environment and Modernity. Towards a New Ecology. Sage Publications.[6] Lupton 1999: 67–68.[7] Beck & Beck-Gernsheim 1995.[8] Beck-Gernsheim 1996, 143.

Eeva Itkonen

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, sukupuolentutkija ja kätilöopiskelija.

Heidi Auvinen

Kirjoittaja on humanististen tieteiden kandidaatti ja kätilöopiskelija.

Pin It on Pinterest